lauantai 31. maaliskuuta 2012
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Hyvän mielen haaste
Sain hyvän mielen haasteen Katilta Hipsulaisen helmeilyt blogista. Elikkästä täytyypi listata satunnaisessa järjestyksessä asioita joista tulee hyvä mieli, sen verran kun niitä keksii. Haasteessa kuuluu myös kertoa keneltä sen on saanut ja jakaa sitä vähintään viidelle blogille eteenpäin. Harvemmin tartun tällaisiin, mutta tämä haaste on kuin luotu minun blogilleni. En jaa tätä eteenpäin kuin yhdelle, mutta mikäli joku kokee tämän omakseen niin kopioikoot vapaasti :)
Nyt mennään tosiaankin ihan satunnaisilla.
1. Terveys. Kun terveys on kunnossa, siihen harvemmin kiinnittää huomiota. Silloin kun se reistailee, osaa arvostaa sitä kummasti. Omani reistaili aika rankasti tuossa viime vuoden puolella, mutta nyt kaikki on hyvin ja oikeasti on hyvä mieli jokaisesta terveestä päivästä. Ilman terveyttä ei ole mitään.
2. Äiti. Äiti huolehtii ja välittää. Minun äitini on yksi epäitsekkäimmistä ihmisistä kenet tiedän, hän laittaa niin monesti muiden asiat omiensa edelle. Maailma on aina ihan vähän parempi paikka, kun ihmiset ovat vähemmän itsekkäitä.
3. Ystävät ja läheiset. Ihan pienet yhdessä tehdyt asiat tekee päivistä niin paljon kivempia. Minulla on paljon läheisiä ihmisiä ympäri Suomen. Tietoisuus siitä että niin ihania ihmisiä on olemassa, joiden kanssa voi jakaa iloja ja jotka myös tukevat vaikeissa tilanteissa on jotain uskomatonta. Minulle ystävät ovat tavallaan perhettä. Pidän helposti ihmisistä, mutta luottaminen on toinen asia. Kun toinen sen luottamuksen saavuttaa, välitän niin paljon takaisin että ei mitään järkeä ja odotan sitä samaa takaisin. Jos näin ei ole, ei minulle ole myöskään ystävyyttä. Saatan olla tässä asiassa vaativa, mutta olen myös erittäin tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että uskallan sanoa jos joku mättää enkä pidä yllä yhtään huonoksi kokemaani ihmissuhdetta. Ystävyys vaatii myös kovaa työtä ja antaa takaisin niin paljon. Ilman ystäviä ja läheisiä ei elämälläni olisi mitään merkitystä.
4. Kehut. Jos joku kehuu tai sanoo jotain positiivista tai kannustavaa minusta tai teoistani olen onnellinen ja hyvällä mielellä pitkään. Joskus vielä vuosienkin päästä saatan saavuttaa hyvää mieltä joistain kivoista sanoista. Ja niitä pitäisi sanoa useammin!
5. Hyvät kirjat. Tulee niin monesta syystä hyvä olo. Joskus tarinasta, henkilöistä, siitä maailmasta minne on päässyt vierailemaan, siitä jos mahdollisesti oppii jotain uutta tai ihan vaan siitä että joku on kirjoittanut jotain niin hienoa. Luen ihan laidasta laitaan, mainittakoot vaikka viimeksi lukemani Laura Gustafssonin Huorasatu, josta pidin ja paljon!
6. Ihmiset jotka näyttävät tunteita. Oli ne sitten mitä tahansa. Jotenkin tämä maailma tuntuu välillä niin pinnalliselta paikalta ja niin monilla on suojakuori peittämässä. Tulee hyvä mieli kun innostus, kiihtymys, ärtyneisyys, ilo, suru ihan mitä vaan näkyy! Suojautumalla ei elämästä tule mitään, sanon minä.
7. Etenkin tuntemattomien ihmisten ystävällisyys.
Haaste menee Jennylle Vastaisku ankeudelle blogiin. (jos et ole tätä jo tehnyt?)
Nyt mennään tosiaankin ihan satunnaisilla.
1. Terveys. Kun terveys on kunnossa, siihen harvemmin kiinnittää huomiota. Silloin kun se reistailee, osaa arvostaa sitä kummasti. Omani reistaili aika rankasti tuossa viime vuoden puolella, mutta nyt kaikki on hyvin ja oikeasti on hyvä mieli jokaisesta terveestä päivästä. Ilman terveyttä ei ole mitään.
2. Äiti. Äiti huolehtii ja välittää. Minun äitini on yksi epäitsekkäimmistä ihmisistä kenet tiedän, hän laittaa niin monesti muiden asiat omiensa edelle. Maailma on aina ihan vähän parempi paikka, kun ihmiset ovat vähemmän itsekkäitä.
3. Ystävät ja läheiset. Ihan pienet yhdessä tehdyt asiat tekee päivistä niin paljon kivempia. Minulla on paljon läheisiä ihmisiä ympäri Suomen. Tietoisuus siitä että niin ihania ihmisiä on olemassa, joiden kanssa voi jakaa iloja ja jotka myös tukevat vaikeissa tilanteissa on jotain uskomatonta. Minulle ystävät ovat tavallaan perhettä. Pidän helposti ihmisistä, mutta luottaminen on toinen asia. Kun toinen sen luottamuksen saavuttaa, välitän niin paljon takaisin että ei mitään järkeä ja odotan sitä samaa takaisin. Jos näin ei ole, ei minulle ole myöskään ystävyyttä. Saatan olla tässä asiassa vaativa, mutta olen myös erittäin tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että uskallan sanoa jos joku mättää enkä pidä yllä yhtään huonoksi kokemaani ihmissuhdetta. Ystävyys vaatii myös kovaa työtä ja antaa takaisin niin paljon. Ilman ystäviä ja läheisiä ei elämälläni olisi mitään merkitystä.
4. Kehut. Jos joku kehuu tai sanoo jotain positiivista tai kannustavaa minusta tai teoistani olen onnellinen ja hyvällä mielellä pitkään. Joskus vielä vuosienkin päästä saatan saavuttaa hyvää mieltä joistain kivoista sanoista. Ja niitä pitäisi sanoa useammin!
5. Hyvät kirjat. Tulee niin monesta syystä hyvä olo. Joskus tarinasta, henkilöistä, siitä maailmasta minne on päässyt vierailemaan, siitä jos mahdollisesti oppii jotain uutta tai ihan vaan siitä että joku on kirjoittanut jotain niin hienoa. Luen ihan laidasta laitaan, mainittakoot vaikka viimeksi lukemani Laura Gustafssonin Huorasatu, josta pidin ja paljon!
6. Ihmiset jotka näyttävät tunteita. Oli ne sitten mitä tahansa. Jotenkin tämä maailma tuntuu välillä niin pinnalliselta paikalta ja niin monilla on suojakuori peittämässä. Tulee hyvä mieli kun innostus, kiihtymys, ärtyneisyys, ilo, suru ihan mitä vaan näkyy! Suojautumalla ei elämästä tule mitään, sanon minä.
7. Etenkin tuntemattomien ihmisten ystävällisyys.
8. Kun hyvä ystävä on kylässä ja ryhtyy parsimaan reikää vaatteesta.
9. Nauraminen. En keksi kovin montaa parempaa asiaa kun nauraminen ja sen jälkeinen hyvä olo.
10. Kun joku tulee kylään ja tuo yllärinä pullaa, vaikka itse olikin suunnitellut tekevänsä hedelmäsalaattia. Pulla piristää aina :)
11. Ystävien yökyläilyt. Sisältää montaa eri viihdykettä, mutta parasta on huonojen sarjojen katsominen yhdessä, niille nauraminen, hyvän ruoan tekeminen, asioiden jakaminen, se hervoton olotila joka saavutetaan jossain vaiheessa yhdessä.
12. Uudet lyhytvartiset kumisaappaat. Minulla on aina ollut pitkävartiset kumpparit, jotenkin tuo loskasää on nyt paljon kivempaa kun on uudet söpöt kumpparit!
13. Pitkät aamut. Kun nousee rauhassa, tekee aamujuttuja, mahdollisesti jopa lenkin, käy rauhassa suihkussa ja syö kunnon aamiaisen / brunssin katsoen samalla jotain hyvää sarjaa.
13. Onnistumisen tunne. Kun tunnen onnistuvani jossain, saan siitä niin paljon energiaa että kaikki asiat sujuu monikertaisella teholla ja vauhdilla.
14. Kun joku sanoo välittävänsä ja arvostavansa. Tätä ei voi koskaan tapahtua liian usein ja siitä ei koskaan tule paha mieli.
15. Lenkit. Lemppari lenkkireittini kiertää järvenrantaa, siihen vielä aurinko ja vedessä lilluvat sympaattiset sorsat.
16. Koirat. Haaveilen omasta koirasta, siis englanninbulldogista! En ole koskaan elämässäni silittänyt englanninbuldoggia ja olen ajat sitten päättänyt että kun sellainen tulee sopivassa paikassa vastaan, hyökkään sitä paijaamaan. Viimeksi tuli, kun juoksin myöhässä hammaslääkäriin. Olen suunnitellut myös meneväni katsomaan bulldogin pentuja mukamas potentiaalisena ostajana.. Mutta muutkin koirat on kivoja, etenkin naapurin spanielit joita saan aina säännöllisesti rapsutella!
17. Pitkät puhelut ystävien kanssa. Koska moni läheinen asuu toisaalla, puhun viikottain, joskus jopa päivittäin eri ihmisten kanssa puhelimessa. Tulee sellainen fiilis että he oikeasti olisivat läsnä siinä lähellä.
18. Normalisoitunut unirytmi. Olen aina valvonut ja nukkunut vähän. Viimeiset kolme viikkoa olen nukkunut unelma unirytmiäni (okei viime viikonloppua ei lasketa) ja minulla on joka kerta erittäin hyvä mieli kun herään aikaisin aamulla ilman herätystä!
19. Kauniit kuvat, asiat, esineet.
20. Hyvät tv-sarjat ja leffat. Kirjojen tavoin toinen keino jonka avulla on kiva siirtyä toiseen todellisuuteen. Mainittakoot nyt tuorein suosikki sarjoista, Game of Thrones, parasta mitä on tehty pitkään aikaan!
21. Ihmisten omat pienet tavat. Yksi ystäväni astuu aina suojatiellä niiden valkoisten kohtien päälle, toinen väittää että hiukset eivät tule puhtaaksi jos käyttää vain yhtä shamppoota ja tätä voisi jatkaa loputtomiin. Yksityiskohdat tekee ihmisistä kiinnostavia ja saa hyvälle mielelle.
Näitähän keksisi vielä vaikka kuinka, mutta mennään näillä.
Haaste menee Jennylle Vastaisku ankeudelle blogiin. (jos et ole tätä jo tehnyt?)
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Virheilläkin on tarkoitus, huomaat sen kun olet perillä.
Onko vastenmielisten tai ahdistavien asioiden tekeminen pakollinen paha vai voiko niitä muuttaa ei niin vastenmieliseksi? Enkä tarkoita nyt mitään pikkujuttuja (tai no miksei toisaalta niitäkin) vaan niitä oikeasti isoja ja kamalia ahdistuksia. Niitä jotka lamauttaa ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ihan vaikka fyysisiä oireita. Uskon että voi, mutta ei hetkessä. Olen miettinyt niitä tilanteita, että mikä niissä ahdistaa, voiko sitä jotenkin muuttaa ym. Mutta se ei auta. Yritän miettiä että mikä on pahinta mitä voisi tapahtua. Se on hyvä miete, suhteuttaa asiat. Mutta se auttaa vaan hetkeksi, eikä tee tilanteista yhtään sen mukavampia. Ehkä ihan vähemmän epämukavia. Kaikilla on varmasti oma joku superahdistava tilanne tai asia, mulla on yksi sellainen edessä huomenna. Se ahdistus on vain mun pään sisällä, itse tilanne on ihan arkipäiväinen. Mutta tietenkin epämukava.
En normaalisti muutenkaan ole jännittäjä, mutta välillä stressaan liikaa. Siitä olen yrittänyt päästä eroon ja onnistunutkin ihan hyvin. Harvoin muutos tapahtuu hetkessä. Tai pakenemalla.
Mulle tuli tänään jotenkin surullinen olo, kun juttelin veljeni kanssa. Hän sanoi, että ei ehkä koskaan halua lapsia. Eikä kovin moni mun kaverikaan halua. Jotenkin haluaisin ison perheen ympärille. Minulle ystävät lähellä on aina olleet tavallaan osa perhettä. Jostain syystä talvella tajusin, että haluaisin oman lapsen, mutta se ei ihan tässä hetkessä ole millään tavalla mahdollista. Tai järkevää. Niilläkin harvoilla jotka ehkä lapsen hankkivat, on joku ensisijainen kummivaihtoehto, joku muu kun minä. ANGST! Veljeni lohdutti minua, että mihin niitä lapsia tarvii, aina voi viettää aikaa läheisten kanssa. Tai että säästetään maailmaa ylikansoitukselta. Lopulta pääsimme siihen tulokseen, että hän ei kokonaan tyrmää lapsen hankintaa ja jos hänestä joskus tulee isä, minusta tulisi kummi! JES! Tätä odotellessa. Ehkä se on joku ikäjuttu, kun miettii välillä lapsia ja niiden hankkimista. Vaikka ne ei koskaan ole ollut mulle itselle mikään ehto, enkä ole haaveillut tai kuvitellut itseäni äitinä, vaikka uskonkin että olisin hyvä äiti. Ehkä ne hormonit on nyt lähtenyt hyrräämään ja biologinen kello tikittämään! Lisäksi mulle on tullut finnejä, joista en ikinä ole joutunut kärsimään. Ei ihan aikuisiän akne, mutta kohta lähestulkoon. KAMALAA! Ehkä mun elimistön hormonit tosiaan on jotenkin liikkeellä. TASOITTUKAA!
Jos jollain on vinkkejä ahdistavien tilanteiden kohtaamiseen, niin kertokaa ihmeessä :) Huomista odotellen. Ja oikeastaan nyt tätä kirjoittaessa vähän helpotti, kun ei se oikeasti ole mikään iso juttu. Itselle vaan vastenmielinen tilanne / kohtaaminen.
En normaalisti muutenkaan ole jännittäjä, mutta välillä stressaan liikaa. Siitä olen yrittänyt päästä eroon ja onnistunutkin ihan hyvin. Harvoin muutos tapahtuu hetkessä. Tai pakenemalla.
Mulle tuli tänään jotenkin surullinen olo, kun juttelin veljeni kanssa. Hän sanoi, että ei ehkä koskaan halua lapsia. Eikä kovin moni mun kaverikaan halua. Jotenkin haluaisin ison perheen ympärille. Minulle ystävät lähellä on aina olleet tavallaan osa perhettä. Jostain syystä talvella tajusin, että haluaisin oman lapsen, mutta se ei ihan tässä hetkessä ole millään tavalla mahdollista. Tai järkevää. Niilläkin harvoilla jotka ehkä lapsen hankkivat, on joku ensisijainen kummivaihtoehto, joku muu kun minä. ANGST! Veljeni lohdutti minua, että mihin niitä lapsia tarvii, aina voi viettää aikaa läheisten kanssa. Tai että säästetään maailmaa ylikansoitukselta. Lopulta pääsimme siihen tulokseen, että hän ei kokonaan tyrmää lapsen hankintaa ja jos hänestä joskus tulee isä, minusta tulisi kummi! JES! Tätä odotellessa. Ehkä se on joku ikäjuttu, kun miettii välillä lapsia ja niiden hankkimista. Vaikka ne ei koskaan ole ollut mulle itselle mikään ehto, enkä ole haaveillut tai kuvitellut itseäni äitinä, vaikka uskonkin että olisin hyvä äiti. Ehkä ne hormonit on nyt lähtenyt hyrräämään ja biologinen kello tikittämään! Lisäksi mulle on tullut finnejä, joista en ikinä ole joutunut kärsimään. Ei ihan aikuisiän akne, mutta kohta lähestulkoon. KAMALAA! Ehkä mun elimistön hormonit tosiaan on jotenkin liikkeellä. TASOITTUKAA!
Jos jollain on vinkkejä ahdistavien tilanteiden kohtaamiseen, niin kertokaa ihmeessä :) Huomista odotellen. Ja oikeastaan nyt tätä kirjoittaessa vähän helpotti, kun ei se oikeasti ole mikään iso juttu. Itselle vaan vastenmielinen tilanne / kohtaaminen.
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Pidä silmäsi auki ja olet vapaa näkemään kaiken.
Suosittelen katsomaan tämän videon, siinä on paljon hyvää. Vaikka vähän kliseitä, mutta silti ne toimivat monissa kohdissa.
http://vimeo.com/37941950
"Anna syitä iloon - niillekin jotka eivät sitä mielestäsi ansaitse.
Muista että heikot ovat julmia ja lempeyttä voi odottaa vain voimakkailta".
Äiti oli ja äiti meni. Tuli tehtyä paljon kaikenlaista mukavaa siivoamisen lisäksi. Kävimme leffassa katsomassa Hugon, äitini ensimmäinen 3D -elokuva. Ja arvatkaas mitä! Valkoinen Antti A:n risti löytyi siivotessa! Alusvaatelaatikosta.. Miten se on sinne joutunut? En tiedä. Tuli hyvä mieli ja nyt se on hyvässä tallessa. Lupaan pitää tavaroistani tarkemman huolen. Tai ainakin osasta. Olen aina ollut joissain asioissa huolimaton, joissain taas hyvin tarkka. Joitain saattaa huolimattomuus ärsyttää, ärsyttää se välillä itseänikin. Se on kuitenkin asia, jota on turha yrittää väkisin kitkeä pois. Vaikka uskonkin että ihminen voi muuttua tai muuttaa itseään, jos tarpeeksi haluaa. Ehkä olen mieluummin vähän huithapeli joissain asioissa kuin väkipakolla pakottamassa itseäni johonkin muuhun. Koska ei se huolimattomuus tietyissä asioissa niinkään ole haitaksi.
Nyt olen myös vihdoinkin hankkinut oman olet jo perillä kirjan! Jee.
Tulevassa viikossa on paljon hyvää. Nyt paistaa aurinko vaikka kello on kohta viisi! Kevät tulee ja minä pidän siitä. Saan tärkeän ystävän vierailulle loppuviikosta, ihanaa! Olemme nähneet viimeksi joulukuussa, joten tulevien neljän (!) päivän aikana ei varmasti lopu juttu kesken.
Olo on ollut vähän ristiriitainen. Vähän stressiä ja ahdistusta, suurimmaksi osaksi on tuntunut tältä;
http://vimeo.com/37941950
"Anna syitä iloon - niillekin jotka eivät sitä mielestäsi ansaitse.
Muista että heikot ovat julmia ja lempeyttä voi odottaa vain voimakkailta".
Äiti oli ja äiti meni. Tuli tehtyä paljon kaikenlaista mukavaa siivoamisen lisäksi. Kävimme leffassa katsomassa Hugon, äitini ensimmäinen 3D -elokuva. Ja arvatkaas mitä! Valkoinen Antti A:n risti löytyi siivotessa! Alusvaatelaatikosta.. Miten se on sinne joutunut? En tiedä. Tuli hyvä mieli ja nyt se on hyvässä tallessa. Lupaan pitää tavaroistani tarkemman huolen. Tai ainakin osasta. Olen aina ollut joissain asioissa huolimaton, joissain taas hyvin tarkka. Joitain saattaa huolimattomuus ärsyttää, ärsyttää se välillä itseänikin. Se on kuitenkin asia, jota on turha yrittää väkisin kitkeä pois. Vaikka uskonkin että ihminen voi muuttua tai muuttaa itseään, jos tarpeeksi haluaa. Ehkä olen mieluummin vähän huithapeli joissain asioissa kuin väkipakolla pakottamassa itseäni johonkin muuhun. Koska ei se huolimattomuus tietyissä asioissa niinkään ole haitaksi.
Nyt olen myös vihdoinkin hankkinut oman olet jo perillä kirjan! Jee.
Tulevassa viikossa on paljon hyvää. Nyt paistaa aurinko vaikka kello on kohta viisi! Kevät tulee ja minä pidän siitä. Saan tärkeän ystävän vierailulle loppuviikosta, ihanaa! Olemme nähneet viimeksi joulukuussa, joten tulevien neljän (!) päivän aikana ei varmasti lopu juttu kesken.
Olo on ollut vähän ristiriitainen. Vähän stressiä ja ahdistusta, suurimmaksi osaksi on tuntunut tältä;
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)