Kyllästyin itseni ja maailman negatiivisuuteen ja valitukseen, päätin ryhtyä opettelemaan positiivisuutta. Ei mitään liian ällöä, vaan rehellisen arkista. YRITÄN. "Jätettiin ironia himaan, ja sarkasmi. Jos ei oo mitään sanottavaa, voi olla hiljaakin".
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
You'll find that life is still worthwhile, If you just smile.
Kukaan ei varmaan jaksa enää lukea siitä miten ihanan rauhaisasti joulu sujui, kuinka joulu tuoksui tänä vuonna paremmalta kuin viime vuonna. Tai ainakaan minä en jaksa siitä kirjoittaa. Paitsi yhden asian, josta tuli erityisen hyvä mieli. Joulupäivänä käymme perinteisesti joulupäiväntansseissa paikallisessa yökerhossa kavereiden kanssa. Tänä vuonna näin siellä erityisen kivan näköisen pojan, jonka olemassaolon tiedostin koko illan. Sen näköisen pojan (tai no tässä iässä pitäisi varmaan sanoa, miehen), joka ei yleensä huomaa minua. Illan päätteeksi kyytiä odotellessamme tämä poika tuli sanomaan minulle, että sä olet tosi kaunis. M u l l e ! Jatkoi siihen perään vielä, että on varattu, mutta halusi vain sanoa tämän asian. Tuli niin hyvä mieli! Harvoin kukaan tuntematon ihminen sanoo kohteliaisuuksia. Itseluottamukseni kasvoi ainakin puoli metriä! Tuo poika ei varmasti tiennytkään kuinka hyvän mielen antoi minulle, ehkä jopa seuraavaksi kun (jossain baarissa) katseeni kohtaa jonkun oikeasti kiinnostavan ihmisen kanssa, saatan uskaltautua juttelemaan. Kiitos tuolle pojalle. Tuon jälkeen olen muistuttanut itseäni sanomaan tuntemattomille ihmisille jotain mukavaa (ei välttämättä ulkonäöstä) edes joskus, koska positiivisuudella todellakin on iso voima. Minulla on kohta kuukauden ollut hyvä mieli tuon pojan kohteliaisuudesta. Ollaan kivoja toisillemme :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana postaus!
VastaaPoistaNoissa kivojen asioiden sanomisessa toiselle on sekin puoli, että niistä ilahtuu paitsi kohde, niin itsellenikin tulee hyvä mieli.
Musta on hauskaa jutella niitä näitä ventovieraiden kanssa. Lapsi on usein hyvä "tekosyy" keskustelun aloittamiselle, mutta on ollut hauska huomata, että käy se muutenkin.
Mä ilahduin yks päivä kun ajoin auton Kaapelitehtaan pihalla olevaan parkkiin ja tulin toisesta suunnasta kuin yleensä. Yksi nainen sitten, jonka auton viereen parkkeerasin, katsoi pitkään ja sitten totesi, että oho, vähänkö sä oot hyvä, mä en olisi ikinä saanut autoani tuohon ensi yrittämällä tuollaisesta kulmasta.
Hih :) Nauratti pitkin päivää se, niin hauskalta se tuntui.
Se on totta, että kivojen asioiden sanomisesta tai tekemisestä tulee kohteen lisäksi myös tekijällekin hyvä mieli. Kaikki voittaa :) Kiva tuo parkkeeraus kommentti :)
VastaaPoista