Kirjoitan myöhemmin joulusta ja siitä kuinka hyvin se kokonaisuudessaan meni. Tarkoitukseni oli nyt kirjoittaa mietteitä menneestä ja tulevasta vuodesta, mutta tavoistani poiketen päätin antaa oman panokseni kirjoittamalla ajankohtaisesta aiheesta, josta kaikki kirjoittaa. Tulevista vaaleista. Tarkoitukseni ei ole tyrkyttää, vaan kantaa korteni kekoon oman suosikkini puolesta, kannustaa niitä ketkä eivät vielä tiedä ketä äänestää tutustumaan ehdokkaisiin.
Päätin syksyllä, että en ota kantaa presidentinvaaleihin esim. Facebookissa. Kunnes perehdyin Pekka Haavistoon. Marraskuun lopussa liityin Pekka Haavisto presidentiksi 2012 ryhmään, jäseniä oli tuolloin muistaakseni noin 6000. Luku oli mielestäni melko iso muihin ehdokkaisiin verrattuna. Sivulla alettiin suitsuttaa että kohta rikotaan 10 000 raja. Suhtauduin skeptisesti asiaan, aktivoituisivatko kannattajat oikeasti niin paljon. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu yli 20 000 ihmistä. Uskomatonta.
Jossain vaiheessa luettuani Anssi Kelan avoimen kirjeen Haaviston kannattajille päätin jakaa kirjoituksen FB-seinälläni. Kuulutani monilta kommentteja "olin ajatellut äänestää Niinistöä, mutta en tiedä" tai "en ajatellut äänestää, koska kaikki tuntuu olevan niin samanlaisia" ajattelin, että jos on mahdollista että linkki Facebookissa saa edes yhden ihmisen kiinnostumaan Haavistosta sen verran, että perehtyy mieheen, niin miksi ei. Miksipä ei kannattaisi avoimesti asiaa jonka puolesta uskoo, etenkin kun nykyään (sosiaalisen) median avulla on mieletön mahdollisuus vaikuttaa.
Keskustelin vaaleista perussuomalaisia kannattavan ystäväni kanssa - hän aikoo äänestää Haavistoa. En usko että hän olisi ollut tuota mieltä vielä viime keväänä. Tämä todistaa minulle, että Haavisto on persoonana onnistunut rikkomaan monenkin ennakkokäsitykset puolueestaan tai itsestään. Paljon spekuloidaan myös sitä että onko kenestäkään Niinistölle vastustajaksi. Keskustelu toisen ystäväni kanssa taannoin sivuutti aihetta, kerroin että en usko että Lipposella, Väyrysellä tai Soinilla olisi mitään mahdollisuuksia voittaa Niinistöä toisella kierroksella. Kuten ei naisilla tai nuorimmaisella Paavollakaan. Sanoin, että mielestäni ainut joka voi oikeasti haastaa Niinistön toisella kierroksella on Haavisto, koska Haavistolla on selkeästi vähiten vastustajia, hän on melko neutraali. Ystäväni totesi, että ei todellakaan ole, että heidän työpaikallaan monikaan ei haluaisi tätä presidentiksi homouden takia. Ja perään vielä työympäristön mietteen, että pitääkö sen puolison vielä olla sellainen kun on.
Haluaisin että tulevissa vaaliessa tulee toinen kierros. En vastusta Niinistöä, mutta kannatan Haavistoa. Niinistön ennakkosuosikin asema on ainakin galluppien mukaan laskussa, yhä useampi ei tiedä ketä äänestää. Koska asiasta on jo kirjoitettu, tämä riittäkööt ja tyydyn lisäämään linkit jo tehtyihin teksteihin.
"Mutta onko kenelläkään vastaehdokkaalla edes pientä mahdollisuutta voittaa Niinistöä?
Tuskin ainakaan Väyrysellä tai Soinilla. Molemmilla miehillä on valtavasti vastustusta ja moni äänestäisi presidentiksi mieluummin vaikka itseään Uuno Turhapuroa. Lipposen profiili on hyvin samanlainen kuin Niinistön, joten häntä ei pidetä todellisena vaihtoehtona. Pekka Haavisto saattaa yllättäen valikoitua Niinistön kannalta pahimmaksi kilpakumppaniksi kakkoskierrokselle. Hän poikkeaa riittävästi Niinistöstä eikä hänellä ole laajaa vastustusta - joitakin homoja kavahtavia äänestäjiä lukuunottomatta."
Kohta on ilmeisesti alkamassa jälleen presidenttitentti. Tiesin jo ennen kahta ensimmäistä ketä tulen äänestämään, mutta katsoin ne mielenkiinnosta. En tiedä tulenko katsomaan enempää, jotenkin kyllästyttää että suurinosa ehdokkaista havittelee äänestäjien suosiota ulkoaopetelluilla vitseillä ja hauskuuttamalla katsojia sillä kuka vittuilee parhaiten kenellekin. Oikeasti. Ymmärrän että se on jollain tasolla viihdyttävää katsottavaa, mutta jotenkin ottaa päähän että aikuiset ihmiset alentuvat äänenkalastelussa tuolle tasolle. Valitsemassa ei kai olla Suomen johtavaa koomikkoa tai vittuilevaa näsäviisastelijaa.
Nämä ovat minulle arvovaalit, joissa äänestän nimenomaan ihmistä. Jos tänä päivänä vielä joutuu työpaikkanaureskelun kohteeksi seksuaalisen suuntautumisen ja kumppanin syntyperän takia, on oikeasti syytä miettiä yhtyykö nauruun, vaikeneeko, vai puolustaako sitä suvaitsevaista Suomea jossa ainakin minä haluaisin elää. Enkä viittaa tällä nyt ystäväni työympäristöön tai politiikan tekemiseen, vaan ihan yleisiin asenteisiin. Niihin joista kirjoitetaan hyssytellen ja joiden olemassaolon välillä jopa unohtaa. Haluaisin uskoa, että kenenkään seksuaalisella suuntauksella ei olisi mitään tekemistä äänestyspäätöksen kanssa. Tiedän, että niin ei vielä ole, mutta uskallan väittää, että suurinta osaa se ei oikeasti enää kiinnosta tippaakaan. Onneksi valtaosa ihmisistä tuntuu tarkastelevan ehdokkaita muilla perusteilla kuin kumppanin sukupuolen, hiustenvärin tai vaikkapa vasenkätisyyden perusteella. Luin juuri uutisen, että Haavisto on Lapin presidenttikyselyn yllätysvoittaja. Toisena tulee Väyrynen. Marraskuussa suosituin ehdokas oli Soini. Kaikki tietää että presidentillä ei ole päätösvaltaa, mutta hän on tavallaan Suomen kansan peili.
Tässä vielä; 16 syytä äänestää Pekka Haavistoa.
EDIT:
En siis ajattele, että kaikkien jotka ei Haavistoa kannata, syynä olisi että vastustaa homoja. Osa kuitenkin vastustaa tästä syystä ja koska se on ns. perseestä - sekä tässä tapauksessa että ihan arkielämässä - halusin tuoda tämänkin asian esiin. Jokaisella on omat prioriteettinsä, eikä jonkun muun kannattaminen luonnollisesti tarkoita toisen vastustamista. Jokainen löytäköön sen ehdokkaan joka eniten edustaa itseään. Haluan vain kannustaa niitä jotka eivät vielä sitä ole löytäneet, tai jotka aikovat jättää äänestämättä, perehtymään Haavistoon ja muihin ehdokkaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti